tiistaina, elokuuta 28, 2007

Hupsis

Teen taas juttuja, joita tein viimeksi puolisen vuotta sitten. Olen onnistunut näymmä taas unohtamaan ällistyttävän hyvin, miten kaikki toimi tässä kehitysympäristössä. Muistan monesta jutusta, että olen tehnyt jotain tämmöistä aiemminkin, mutta en muista miten. No kai tämä pitää vain ajatella positiivisesti vaihteluna. Kun saan taas tähän kehitysympäristöön liittyvät niksit palautettua päähäni, unohdan vastaavasti taas ne mitä olen sinne tässä välillä onnistunut ahtamaan.

Tulin tänään puolitoista tuntia myöhässä töihin. Olin aamulla niin väsynyt, että en kertakaikkiaan jaksanut vielä nousta sängystä. Olo ei siltikään tunnu mitenkään erityisen pirteältä. Olisi varmaan pitänyt vain raahautua töihin normaaliaikaan, niin olisin päässyt kotiinkin aiemmin. Nyt täällä pitää notkua iltamyöhään. Toisaalta täällä on paljon rennompaa notkua illalla, kun ei täällä ole paikalla enää niin paljon ihmisiä. Voi kaikessa rauhassa käydä lukemassa välillä lehtiä ja ihmetellä akvaariota. Eikä tarvitse pelätä että joku ilmestyy selän taakse juuri kun on surffaamassa selkeästi töihin liittymättömällä www-sivulla.

Oho. Taas unohdin tallentaa viimeisimmän muokkaukseni kun lähdin käymään jossain. Kone olisi voinut sillä välin kaatua, ja kaikki korvaamattoman arvokas työni olisi mennyt hukkaan. Minulle tulee kyllä aika usein tämmöisiä, hupsis-, oijoi- ja oho-juttuja. On varmaan kaikkien edun mukaista, että minusta ei tullut kirurgia. Unohtelisin varmaankin ommella haavat kiinni ja haavoihin jäisi jotain instrumentteja, jotka eivät sinne kuulu. Minun jäljiltä leikkaus näyttäisi menneen hyvin, mutta kun potilas menee leikkauksen jälkeen vessaan, niin sisuskaluista kuuluu naks, kun jokin puristin irtoaa, ja kiinni ompelematon haava alkaa pumpata verta vatsaonteloon. Ohjelmistopuolella sentään suurin osa ilmiselvistä virheistä huomataan testauksessa ja ne voi helposti korjata. Vaikka ei kai tämmöinen huolimattomuus ole oikein toivottava luonteenpiirre millään alalla.

Minulla oli jokin aikaa sitten limsapullo pöydän nurkalla. Mitähän sille tapahtui? Unohdinkohan sen johonkin, vai ottiko joku luonani käynyt sen mukaansa luullen sitä omakseen? Olikahan se edes minun pullo alunperinkään?

Ei kommentteja: