perjantaina, elokuuta 03, 2007

Haavekuvia meditoinnista

Söin tänään aamupalaksi sämpylän vasta töissä. Heräsin aamulla niin myöhään, että oli pakko sännätä töihin ilman aamupalaa. Vaikka eipä täällä mitään tapahtunut, eikä täällä edes näyttänyt olevan lisäkseni kuin kolme ihmistä. En edes huomannut katsoa paljonko kello oli kun tulin tänne. Muillakin ihmisillä tuntuu olevan ongelmia päästä loman jälkeen työntekomoodiin. Onneksi on perjantai. Sinänsä jännä juttu, että en tunne itseäni kovin väsyneeksi edes näin loppuviikosta, toisin kuin ennen lomaa. Ehkä minulla on kaikesta unen puutteesta ja motivaation puutteesta huolimatta enemmän energiaa nyt. Sekin voi vaikuttaa asiaan, että työtehoni on ollut tällä viikolla niin surkea, että sellaisesta lusmuilusta ei kertakaikkiaan voi rasittua.

Luulin eilen saaneeni yhden melko vakavan ja omituisen bugin korjattua, mutta kun tänään tutkin asiaa uudestaan, totesinkin, että bugi onkin vain muuntautunut toiseen muotoon. Toiminto ei edelleenkään toimi oikein. Plääh. En taida päästä tästä typerästä projektista eroon ikinä.

Olisi varmaan hienoa osata oikeasti meditoida. Tai jotain. Olen ainakin kuvitellut, että meditoimalla voisin asettua ongelmallisen tilanteen ulkopuolelle ja sitten kun onnistuisin tyhjentämään mieleni täysin, niin näkisinkin selkeämmin koko ongelman ja sen ratkaisu tuntuisi yksinkertaiselta. Saahan sitä kaikenlaisesta unelmoida. Taikominenkin olisi kivaa, ja teleportaatio, levitointi ja ruumiista irtautuminen. Ajatusten lukutaidostakin voisi joskus olla iloa. Ihminen, joka omaisi kaikki nuo taidot, olisi varmaankin mielenkiintoinen supersankari. Superkoodari, joka liiskaisi pahisbugeja ja pelastaisi budjetit. Hän rakentaisi siltoja ihmisten välille palavereissa ja osaisi selittää kaiken oikein. Hänen teräksinen mahansa kestäisi vaikka 50 litraa mustaa kahvia päivässä, eikä hän ikinä surffaisi tyhmillä nettifoorumeilla tai pelaisi mitään pelejä. Lukisivatkohan esiteinit innolla superkoodarista kertovia sarjakuvia? Todennäköisesti eivät. Ne olisivat varmaankin tappavan tylsiä.

Tuosta meditaatiosta vielä: Olen aika hyvä tyhjentämään mieleni täysin jo nyt. Itse asiassa mieleni tyhjentyy usein ilman että minä teen asian eteen yhtään mitään. Nytkin pääni on ihan tyhjä. Ongelma on vain siinä, että ei siitä seuraa mitään. Mitään ratkaisuja ei ilmesty eteeni, enkä osaa nähdä ongelmia ulkopuolelta kokonaisuutena. Asioiden tarkkailu ulkopuolisena kyllä onnistuu myös minulta helposti, mutta en minä mitään kokonaisuuksia hahmota. Ehkä ongelmani onkin siinä, että mieleni on liian tyhjä ja tarkkailen kaikkea liian ulkopuolisena?

En ole muuten lomalta paluuni jälkeen nähnyt ikkunasta yhtään pääskystä. Jotain lokkeja vain. On kai ollut niin huono ilma, että pääskyset ovat lentäneet jonnekin missä on kauniimpi ilma. Lokit taas taitavat pitää tämmöisestä ankeudesta. Ovatko lokit pahan ilman lintuja?

Ei kommentteja: