perjantaina, marraskuuta 24, 2006

Tulevasta elämänkertaelokuvasta

Kun joskus tulevaisuudessa tehdään elokuvaa minusta ja elämästäni, niin käsikirjoittajat taatusti arvostavat tätä blogia. Hollywoodin elokuvakoneistolle saattaa kyllä tulla olemaan todellinen haaste tehdä listahittielokuva tietokoneen edessä kökkimisestä. Vaikka käytössä olisivat millaiset erikoistehosteet, niin koodaaminen kerta kaikkiaan näyttää tylsältä.

Lähikuvilla ja rajuilla leikkauksilla tähän kökkimiseen voisi ehkä saada vähän eloa. Tosi tiukassa lähiksessä kofeiinista tärisevistä käsistä tulisi kyllä liikettä ruudulle. Hiireen suhaaminenkin saattaisi oikeasta kuvakulmasta näyttää aika hienolta.

Tarinaan pitäisi tietty saada jotain jännitettä ja käännekohtia. Oikeastaan olisi hyvä kun elokuvassa olisi paljon kohtauksia, joissa kaikissa olisi oma jännitteensä. Hmm. Täällä kyllä ei tapahdu oikeasti ikinä mitään jännittävää, mutta ehkä jollain ajatusäänimonologilla voisi saada bugien metsästyksen kuulostamaan jännemmältä kuin se oikeasti on.

"If-lause ei koskaan toteudu. Mikä on ongelman ydin? Paljasta itsesi minulle! Voisiko kyse olla nimetystä muuttujasta? Vai alustetaankohan muuttuja jossain kohtaa uudestaan?"
Ruudulla vilisee koodia.
"Hetkinen, mikäs tuo oli? Ei kai vain?... Ei, ei sentään... Hetken jo luulin, mutta ei onneksi sentään..."
Silmät pälyilevät koodia hermostuneesti.
"Olen käyttänyt bugin korjaamiseen jo kolme ja puoli tuntia! Jos en kohta saa virhettä paikannettua, projektipäällikkö tulee kysymään minulta, mikä on hätänä!"
Joku hahmo kävelee huoneen poikki.
"No nyt se palaveri loppui ja pomo menee koneelleen katsomaan bugitilannetta! Arrgh! Kaikki on menetetty! Hei, tuossahan on ylimääräinen välilyönti: korjaan sen äkkiä. Testatataan! Jee, toimii! Siirretään äkkiä serverille... Noin! Huhhuh, olipas täpärällä."

Tietysti elokuvan keinoin voi mukaan ympätä kaikenlaista ajan venymistä ja muuta erikoista. Kuolapisaran tippuminen suupielestä kestää ikuisuuden. Jos tehostemiehille ei muuta hommaa keksitä, niin hehän voivat revitellä niissä pätkissä kun nukun ja näen unia. Tai kun sensorinen deprivaatio iskee ja alan nähdä hallusinaatioita. Voi olla, että tehosteilla elämänkertaelokuvastani tuleekin oman aikansa Matrix.

Ei kommentteja: