Olen tällä hetkellä niin haluttua työvoimaa, että en ilmeisesti oikein ehdi tehdä mitään projektia kunnolla loppuun, kun minun jo pitää aloittaa seuraavaa. Tämä on kuullema jo tiedostettu, ja nyt yritetään saada muitakin ihmisiä tekemään niitä hommia, mitä minä teen. En tiedä pitäisikö olla iloinen vai ei. Nyt voisi kyllä olla juurikin oikea aika ottaa palkka puheeksi. Jos nyt alkaisin kiukutella ja vilauttaa mahdollisuutta, että lähtisinkin johonkin muualle töihin, voisi pomoilla olla aika jännät paikat selitellä asiakkaalle miksi työt eivät valmistu ajallaan. Tai no joo, kyllä ne jostain kiven alta löytävät varmasti jonkun tekemään samoja hommia. Ei näissä minun jutuissa nyt kuitenkaan mistään ruudin keksimisestä ole kyse.
Jalkoja särkee. Olin idiootti vapaa-ajallani ja kävin liian innokkaasti lenkillä, vaikka jalat olivat ennestäänkin kipeät. Urheilu vie minulta hengen tai ainakin terveyden. Sitten kun olen saavuttanut täydellisen romuttumisen tilan, voisin alkaa pitää t-paitaa, jossa lukee "Urheilu on murhaa". Sitten selittäisin jossain urheilukentän laidalla kirkassilmäisille urheilijanuorukaisille että "Ei kannata urheilla, katsokaa nyt minua, minä urheilin ja tällainen minusta tuli. Ei kannata mennä töihinkään, minä olin vuosia töissä ja tällainen minusta tuli. Ryhtykää elämäntaparokkareiksi tai vapaiksi taiteilijoiksi, niin elätte pidempään onnellisempina."
Ostin perjantain kunniaksi kaksi karkkipussia. Olin hirviö ja söin jo toisen niistä. Nyt on kumma olo ja maha mökeltää jotain vastalauseen tapaista. Voi tietty olla, että ennen karkkeja syömäni intialainen ruokakaan ei olisi ollut ruoansulatusjärjestelmäni ykkösvalinta. Mutta minä en välitä vatsani kitinöistä. Huonosti öljytty ovi kitisee. Öljyän vatsaani muutamalla litralla limsaa ja kahvia.
Yksi projektipäällikkö oli tullut isäksi. Mies aikoo olla ensi viikon isyyslomalla kotona, mutta sanoi kuullema silti olevansa tavoitettavissa työasioissa. Isyys vei ilmeisesti miesparalta järjen. Minä en ainakaan menisi ikinä sanomaan tuollaista, että olen tavoitettavissa lomallani työasioissa. Työpaikalla voin olla tavoitettavissa loma-asioissa, mutta en missään tapauksessa toisin päin. Kylmät väreet ravisuttavat selkärankaani kun ajattelenkin, että olisin lomalla ja puhuisin puhelimessa työasioista. Brr.
No nyt hermostuin tuosta työasioiden ja loman sotkemisesta niin, että avasin ajatuksissani toisenkin karkkipussin ja aloin syödä sitäkin. Kohta oksennan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti