Suunnittelurupeama jatkuu. Tasaisella etanan vauhdilla jotain tolkullista kirpoaa näppäimistöltäni. Ennemmin tai myöhemmin suunnitelma päätyy siihen pisteeseen, että sen avulla voisi vaikkapa toteuttaakin jotain. Suurenmoista!
Mitäköhän tapahtuisi, jos alkaisin lauleskella töissä ollessani taukoamatta? Heti kun tulisin ovesta sisään, niin alkaisin hoilottamaan jotain "Sataa, sataa ropisee, tilitilitom", ja jatkaisin sitä jääräpäisesti koko päivän. Jos joku pyytäisi minua olemaan hiljaa, niin sanoisin että "Selvä", ja alkaisin laulella vain hiljempaa vähän aikaa ja kohta taas hoilottelisin entiseen malliin. Voisin ehkä selitellä jotain, että se tulee vahingossa, enkä edes huomaa laulavani.
Varmaankin ensin saisin ainakin joltakin työtoverilta turpaani. En tiedä, voisiko työnantaja erottaa minua lauleskelun vuoksi. Ehkä. Todennäköisesti ne yrittäisivät ensin siirtää minut johonkin kellariin työskentelemään. Toisaalta yksityinen työtila voisi olla kallis, ja kun työtehonikin on mitä on, niin kyllä ne varmaan minut erottaisivat. Ja riitahan siitä tulisi. Veikkaisin, että ainakin lakijuttu saataisiin aikaiseksi. Lehteenkin voisin päästä, ja ehkä johonkin tv:n ajankohtaisohjelmaankin. Tiedä vaikka minusta tulisi suurikin julkkis.
Plääh kun on tylsää. Ei oikeastaan huvittaisi yhtään suunnitella. Taidanpa lähteä haahuilemaan pitkin toimiston käytäviä ja etsiskelemään poissaolijoita. Tänään onkin loistava päivä muka-etsiskellä ihmisiä, koska kaikki projektipäälliköt taitavat olla jossain kokouksessa tai koulutuksessa. Voin kaikessa rauhassa hortoilla ympäri toimistoa koko päivän, tai kunnes jalat kipeytyvät, tai hortoilukin alkaa tuntua tylsältä. Oikeastaan hortoilu alkaa useimmiten tuntua melko nopeasti tylsältä. Hmm. Ehkä menenkin taukotilaan kaivelemaan nenääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti