Kahvi ei lopu koskaan

Nyt se mitä pelkäsin sitten tapahtui! Uudet tunkeilijat ovat juoneet kaiken limsan. Jouduin jo hädissäni juomaan jotain sitruunalla maustettua kivennäisvettä kun ei muuta ollut. Loppu päivä pitää kai pärjätä kahvilla. Kaameaa! Saisinkohan innostettua muita kerroksen alkuperäisasukkaita mukaan vastarintaan? Voisimme kasata romuista ja käyttämättömistä huonekaluista barrikaadeja suljetun osaston oville, niin että ne hirviöt eivät pääsisi tänne juomaan meidän limsoja. Vaikka toisaalta turha tässä nyt enää on riehua, kun vahinko on jo tapahtunut.

Toimintaenergiani on taas vähissä. Onnistuin lomalla sotkemaan nukkumisrytmini uuteen uskoon, enkä ole saanut sitä vielä sopeutettua arjen vaatimuksiin. Tästä lopputuloksena nukun joka yö liian vähän ja juon päivisin aivan liikaa kahvia ja kolaa. Tai siis joisin kolaa jos sitä olisi. Onneksi kahvi ei sentään lopu IKINÄ. Se on dogma jonka varaan rakennan kaiken muun. "Mikään muu ei ehkä ole pysyvää, mutta kahvia riittää aina." Jos jonain päivänä kahvi loppuu, niin maailmani musertuu. Kaikelta mihin olen uskonut, on hetkessä pyyhkäisty pohja pois.

Onkohan kukaan tehnyt lauluja kahvista? Kahvin ylistyslauluja tai ihan vain lauluja arkisesta kahvin juonnista? Olisikohan sellaisia mukava kuunnella kahvin juonnin lomassa vai tulisiko siitä vain kumma olo? Kyllä google ainakin jotain kahvilauluja löysi: http://www.google.fi/search?q=kahvilaulu . Täytynee tutustua noihin tarkemmin. Englanniksikin vastaavia tuntui löytyvän: http://www.google.fi/search?hl=fi&q=coffee+song .

Joskus tuntuu siltä kuin eläisin kahdessa eri maailmassa. Yksi maailma on se joka näkyy ikkunasta: Siellä tapahtuu asioita oikeasti ja siellä asioissa on jotain tolkkua. Toinen maailma on täällä toimistossa: Täällä ei ikinä tapahdu mitään mielenkiintoista, täällä vain odotetaan että aika kuluisi ja toivotaan että asiat jotenkin loksahtelisivat kohdilleen päätä seinään hakkaamalla.