Kahvisalaliitto

Olipas aamulla tylsä palaveri. Osallistujia ei ollut minun lisäkseni kuin kaksi ja meidän oli tarkoitus käydä läpi yhden projektin toteutusta ja työnjakoa. Homma alkoi lipsua käsistä kun joku ylipomo soitti jotain kiireellistä asiaa projektipäällikölle. Siinä sitten me kaksi muuta kökimme ja odotimme puhelun loppua. Puhelu ei kuitenkaan ottanut loppuakseen, ja hänen piti mennä heti tarkistamaan joku juttu jonnekin. Sitten toisenkin ihmisen puhelin soi, ja kun emme me oikein kahdestaan voineet kuitenkaan mitään suuremmin neuvotella, niin sitten tämäkin ihminen alkoi puhelimessa höpötellä jostain autokaupoista. Minä sitten siinä vain piirtelin muistiinpanovihkoon outoja töherryksiä. Niitä tuli paljon. Loputtomien puhelujen jälkeen saimme sitten hommat kasaan viidessä minuutissa. Oltaisiin käyty ensin läpi ne jutut, niin minun ei olisi tarvinnut tylsistyä siellä kuuntelemassa maratonpuheluja.

Kahvi oli loppu termoskannusta! Toimistossamme on joku petturi joka juo kahvia, mutta ei keitä uutta, jos ottaa viimeiset. Voisin ehkä sivutoimisesti alkaa selvittämään, kuka tuo hirviö on. Vai onko heitä kenties useita? Onko kyseessä salaliitto, jossa toiset vain juovat kahvia keittämättä uutta ikinä ja jättävät kahvinkeiton muille? Mitähän he luulevat saavuttavansa hirviömäisellä suunnitelmallaan? Kofeiininhimosta tärisevien nörttien raivonpurkauksia? Ehkä he ovat asentaneet videokamerat kahvitilaan ja videoivat nuo kohtaukset joita kofeinistit saavat ja myyvät ne jossain alamaailman pimeillä videomarkkinoilla. Onkohan nörttien sekoamisvideoilla hyvätkin markkinat? Ehkä he jopa maksimoivat kiinnostavan materiaalin syntymisen kaatamalla säännöllisin väliajoin kahvia viemäriin, niin että se on loppu lähes aina.

Pitäisi palauttaa mieleen asioita, joita tein kaksi vuotta sitten. En muista juuri mitään. Luulin, että pari vuotta tahkottuani samoja koodinpätkiä, muistaisin ne ikuisesti, mutta kylläpä ne vain unohtuivat kuitenkin ihmeen hyvin. No, eivät ne koodit nyt täysin vierailta näytä, mutta en silti muista mitenkään selkeästi, että mikä niksi missäkin palikassa oli. Ärsyttävää opetella uudestaan asioita, jotka on osannut aiemmin vaikka unissaan.

Kahvilatilaan on tuotu kaljahana ja muutama oluttynnyri. Huomenna ovat uuden toimiston viralliset tupaantulijaiset, ja siinä yhteydessä saa juoda sitten ilmaiset kännit, jos on nopeutta ja pokkaa. Oluttarjoilu ei kestä kuin kolme tuntia, eikä tuo tynnyreiden määrä näyttänyt työntekijöiden määrään nähden kovin suurelta. Harmi kyllä juhla-aikaa ei myöskään lasketa työajaksi. Ehkä ihan kiusallanikin teen ensin täyden työpäivän ja käyn vasta sitten katsomassa, onko olutta vielä jäljellä. Sillä voisi kerätä ylemmältä johdoltakin hyvin irtopisteitä, kun he kiertelevät toimistoa oluttuopit kourassa ja huomaavat minut täällä yksin koodaamassa näppäimistö sauhuten. Toisaalta kaikki muut varmaankin vihaisivat minua siitä hyvästä. Haluanko miellyttää enemmän ylintä johtoa vai työtovereita? Täytynee tehdä joku kompromissi. Koodaan oluttuoppi kourassa yhdellä kädellä.