Enää kolme viikkoa lomaan. Huu. Se ei ole enää hirveän pitkä aika, mutta kyllä kolmessa viikossa ehtii tapahtuakin vaikka mitä. Kolmessa viikossa ehtii sammaloittaa aivonsa melko tehokkaasti. Lomalla aion uusiutua täysin. Olen oikeasti olemassa lomalla, enkä vain täällä odottelemassa milloin minkäkin asian loppumista tai alkamista.
Aurinko ei paista tänään yhtä tarmokkaasti kuin viime viikolla. Kaikki kolme ikkunasta näkyvää terassia ovat tyhjillään. Ihmiset ovat varmaankin juhlineet viikonloppuna niin railakkaasti, että kenestäkään ei ole enää terassille lähtijäksi, vaikka olisivatkin jo lomalla. Itsekin olen tuntenut itseni tänään viikonlopun jäljiltä aika riekaleiseksi. Aivot jumittavat, joka paikkaa särkee ja kaikki tuntuu jotenkin vieraalta.
Ylhäinen yksinäisyyteni on mennyttä. Huoneeseen tuli tänään toinenkin työntekijä. Tänään olen muutenkin puhellut ihmisten kanssa muutenkin harvinaisen paljon, kun yksi toinen koodaajakin tuli huoneeseeni setvimään juttuja. Kaameaa sekoilua. En osaa keskittyä kunnolla, kun joku lukee samoja koodeja ruudulta selän takaa. En oikein arvosta yhteistyötä tällaisissa asioissa.
Vielä parikymmentä serverin käynnistä, muutaman sadan koodirivin läpipläräys, ehkä jokusen koodirivin kirjoittaminen. Vähän limsan juontia, kellon vilkuilua, ikkunasta tuijottelua ja sitten päivä olisikin siinä. 20% työviikosta suoritettu. 13 työpäivää loman alkuun. Kuinkahan monta työpäivää on jäljellä tässä työpaikassa? Ennemmin tai myöhemmin minä täältä kuitenkin johonkin lähden. Vaikka sitten jalat edellä.
2 kommenttia:
Apua apua, eikai tylsyys vain lopu siihen kun samaan huoneeseen tuli toinen kaveriksi? Eihän yksinäisyys välttämättä ole sama asia kuin tylsyys, mutta silti... se voi käydä tylsyyden turmioksi.
Ei huolta, toistaiseksi olen vain onnistunut tartuttamaan tylsistymiseni huonekaveriinikin. Hän valitteli jo, että kaksi viime päivää ovat tuntuneet sietämättömän pitkiltä. Ehkä hänkin alkaa kohta pitämään omaa tylsyysblogiaan.
Lähetä kommentti