Hoksasin tänään, että jos istun hieman eri asennossa kuin yleensä, niin saan päätäni kääntämällä näköpiiriini vaikka kuinka monta parveketta. Ne ovat kyllä aika kaukana, eikä niillä edes näytä olevan ketään, mutta täytyy pitää asia mielessä ja tarkkailla aina silloin tällöin tilannetta. Olen melko varma, että noillakin parvekkeilla tapahtuu kuitenkin joskus jotain.
Olisikohan nyt oikea aika uusia rakennusraportti? Olen kuitenkin ehtinyt kotiutua tälle uudelle toimistolle jo aika hyvin ja taloja on taas tullut tuijotettua ikkunasta. No mitäpä tuota miettimään, tässäpä tämä:
Rakennusraportti numero 2:
Toimistohuoneeni ikkunoista näkyy 5 valkoista rakennusta, 2 tiilenväristä rakennusta, 2 ruskeaa rakennusta sekä 1 harmaa rakennus. Yksi valkoisista rakennuksista saattaa kyllä olla tulkittavissa vaalean beigeksikin ja yhdessä valkoisessa rakennuksessa on melko suuria ruskeita osia. Lisäksi huomionarvoista on, että tiilenväriset rakennukset eivät ole saman värisiä, toinen on selkeästi oranssihtava ja toinen tummemman punaruskea. Kuten olen useaan otteeseen maininnut aiemmin, niin ikkunoista näkyy näin kesäaikaan kolme ravintolan terassia. Jonkinlaisia lipputankoja näköalaan mahtuu peräti seitsemän. Rakennuksien edessä on niin paljon näköesteitä, että niiden kerrosmääriä on vaikea arvioida. Matalimmissa rakennuksissa kerroksia on kolme ja korkeimmissa todennäköisesti kahdeksan. Satelliittilautasantenneita näköalaan mahtuu viisi ja, hämmentävää kyllä, tavallisia tv-antenneja ainoastaan kaksi. Puita näkyy kauempana ainakin viisi ja lähietäisyydellä jotain rääpäleitä, ehkä noin viisi.
Olen koodannut tänään tekstien käsittelyyn liittyviä juttuja. Periaatteessa tekstirimpsujen seasta toisten tekstirimpsujen hakeminen on aika rentoa touhua, koska olen tehnyt sitä niin paljon, mutta nyt ongelmana on se, että olen koodannut koko ohjelman tähän asti niin huolimattomasti, että milloin mistäkin tulee jatkuvasti ongelmia. Hyvä puoli tietysti on, että vanhatkin koodit tulevat nyt korjatuiksi, mutta bugien metsästäminen on tylsää. Haluaisin vain hoitaa hommat pois alta äkkiä. Sitten voisin keskittyä johonkin mukavampaan, kuten ikkunasta tuijotteluun.
Heitin pöydältä roskiin kynästä irronneen metallisen kuulakärkikynän pidikkeen. Olin säästänyt sen kai siltä varalta, että minun tarvitsisi tehdä sillä jotain. En kyllä oikein tiedä mitä. Räpläilin sitä usein kädessäni, mikä oli oikeastaan aika tyhmää, kun ei se tuntunut kädessä mitenkään erityisen mukavalta, eikä siinä ollut mitään liikkuvia osiakaan. Esteettisesti se oli kyllä ihan kivan näköinen. Nyt kuitenkin mieleeni tuli, että siinä on yksi terävä reuna (se mistä se on katkennut), ja jos lasken huolimattomasti kännykän sen päälle, kännykkään voi tulla naarmu. Se olisi kamalaa. Siksi päätin luopua tuosta muutenkin täysin turhasta... hmmm... no sanotaan suoraan: ROSKASTA. Jotenkin minulla on kyllä nyt kaihea mieli. Tulen varmasti kaipaamaan tuota pidikettä usein. Minun pitäisi tosiaan saada jokin stressilelu räplättäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti