maanantaina, kesäkuuta 04, 2007

Ruoskaa kuolleelle hevoselle

Minulla oli tavallista pitempi viikonloppu, koska flunssa pakotti olemaan kotona perjantaina. Nyt kun taas ajattelin jatkaa hommia siitä mihin viimeksi jäin, niin mikään ei enää toimi. Ilmeisesti minun pitäisi olla joka hetki täällä tukemassa kehitysympäristöä, ettei se romahda. Jos olisin viikon poissa, niin varmaankaan tietokonekaan ei enää käynnistyisi. Kylläpä taas tunnen itseni tärkeäksi.

Tärkeydestä puheenollen, minut kaapattiin väkivalloin uudesta projektista takaisin vanhaan projektiin. Vanha projekti ilmeisesti on kääntynyt sen luokan katastrofiksi, että sitä tarvitaan paikkailemaan _kaikki_ mahdolliset työntekijät ja muutama mahdotonkin. Uuden projektin ihmiset eivät ole tästä siirrosta suoranaisesti innoissaan, ja itsekin olisin mieluummin jatkanut uutta projektia. Vanha projekti tuntuu kerta kaikkiaan niin menetetyltä tapaukselta. Vähän niinkuin ruoskittaisiin kuollutta hevosta siinä toivossa, että se siitä vähän vielä innostuisi ravaamaan.

Kauhea sählinki. Ihmiset yrittävät miettiä mistä revittäisiin lisää työvoimaa. Kohta varmaan aletaan kadulta repiä koneiden ääreen vanhoja mummoja koodaamaan. Nyt molemmissa projekteissa, joihin minun pitäisi tehdä hommia, on kiireellisiä tulipalon sammutushommia, ja minua ahdistellaan vähän väliä jostain suunnasta jollain asialla. Sitten kun selvittelen milloin mitäkin sekalaista asiaa, niin en sitten ehdi oikein tehdä mitään kunnolla. Jee. Juuri näin pitää toimia. Olisinpa kotona.

Taidan ratkaista uhkaavan stressiongelman tekemällä jotain ihan muuta. Tällaisina hetkinä on hyvä palauttaa mieleen palkka, ja mitä sillä rahalla voi kohtuullisesti olettaa saavansa: Eipä juuri mitään. Kuulen hölmöjen webbisivujen kutsun vaativana: "Unohda se koodaaminen, heivaa aivot narikkaan ja katso mitä ihmeellistä täältä webistä löytyykään. Täällä on kaikki olennainen ja epäolennainen."

Kaikilla kolmella terassilla on ihmisiä. Joillakin onnellisilla ovat jo kesälomat alkaneet. Minun pitäisi kestää vielä kuukausi. Sitten olenkin varmaan niin puhkikulunut, että en jaksa edes istuskella terassilla. Makaan vain nurmikolla ja yritän imeä ravinteita mullasta. Ehkä vähän yhteyttääkin.

Ei kommentteja: