Täällä sitä taas ollaan. Loman jälkeen olon pitäisi kai tuntua levänneeltä, mutta minä olen ainakin aivan tokkurassa väsymyksestä. Onnistuin lomalla siirtämään nukkumisrytmiäni muutaman tunnin myöhäisemmäksi, ja kun nyt piti kuitenkin herätä aikaisin, niin nukuin sitten aivan liian vähän. Kolakaan ei tunnu piristävän yhtään. Pitää kai siirtyä kohta kahviin ja yrittää etsiä jostain taas kahvikuppini. Toivottavasti kukaan ei ole ominut sitä loman aikana.
Sähköposti oli täynnä tyhjänpäiväisiä viestejä, jotka oli pakko kahlata läpi siltä varalta, että niissä olisikin jossain sivulauseessa jotain olennaista. Ainakin puolet viesteistä oli sellaisia, että on pakko ihmetellä, että miksi ihmeessä ne oli edes lähetetty minulle. Kai ihmisillä on ollut täällä lomani aikani niin tylsää, että he ovat kirjoitelleet tahallaan tylsiä viestejä, niin että kaikilla viestien lukijoillakin olisi tylsää. Sadistiset hirviöt! Jos yksi kärsii, ei sentään kaikkien tarvitsisi kärsiä.
Huonetoverini on lomalla, joten saan olla täällä taas ylhäisessä yksinäisyydessä. Äkkiseltään juuri mikään täällä ei näytä muuttuneen. Ainoa konkreettinen asia, jonka huomaan muuttuneen, on ikkunaa lähin terassi: Sinne on tullut pari rumaa päivänvarjoa. Ne hieman häiritsevät terassilla istujien tarkkailuani. Nyt päivänvarjot ovat kuitenkin kiinni, eikä terassilla edes istu ketään, joten eipä noistakaan suurta haittaa ole.
Ihan kuin olisi jo syksy, vaikka on sentään vielä heinäkuu. Kaameaa. Lounaallakin kastuin sateessa, vaikka minulla oli sateenvarjokin. Toivottavasti tulen kipeäksi. Mittailin jo eilen illalla kotona kuumetta, mutta eipä mitään tietenkään ollut. Nukun ensi yön alasti jossain katuojassa ja syön iltapalaksi mutaa ojan pohjalta. Jos siitä ei tule kipeäksi niin mistä sitten?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti